lauantai 8. marraskuuta 2025

Mia Kankimäki: Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin



Matkustin lähikaupunkiini kirjaostoksille. 

Yritin löytää mielessäni olevaa kirjaa kirjahyllyjen kätköistä, mutta en vain onnistunut löytämään sitä. Pyysin apua kirjakaupan myyjältä, jonka avulla kirja lopulta löytyi. Olin jo aikeissa maksaa ostokseni kassalla ja lähteä kirjakaupasta kotiin, kun kirjakaupan myyjä sattui huomaamaan kiinnostukseni Japanista kertovia kirjoja kohtaan.

Myyjä kertoi, että hänellä on mielessä eräs kirja, joka voisi kiinnostaa minua. Myyjän saattelemana kävelin kirjahyllyn luo, josta myyjä poimi kauniin vaaleanpunaisen kirjan käteensä. Ihastuin saman tien sen kauniiseen kansikuvaan ja ihastuksen huokauksen nostattavaan runolliseen nimeen.

Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin

Kuuntelin myyjän kertomusta hänen lukukokemuksestaan kirjan parissa. Vaihdoimme ajatuksia lukemisesta ja myyjän intohimosta japanilaisia puutarhoja kohtaan. Lyhyen, mutta hedelmällisen keskustelumme myötä päätin lisätä Mia Kankimäen kirjan muiden ostosteni joukkoon.

Kotiin päästyäni keitin kupillisen teetä lukuhetkeä varten, asettelin itseni mukavasti sohvan nurkkaan, laitoin varta vasten kirjakaupasta ostamani kirjan syrjään ja otin sen sijaan myyjän suositteleman kirjan käteeni. Siemaisin lämmintä teetä, aloitin lukemisen ja... olin heti koukussa!


Kirsikankukat, elämä - se on aivan pian ohi.

Ja sitä ennen siitä on otettava kaikki irti.

Oletko joskus haaveillut irtiotosta? Mia Kankimäki jätti 38- vuotiaana päivätyönsä kustantamossa ja lähti jäljittämään sielunsisartaan, tuhat vuotta sitten elänyttä japanilaista hovinaista Sei Shōnagonia. Tutkimusmatkailijan kokemuksista syntyi hauska, hurmaava kirja, jonka Matkailulehti Mondo valitsi vuoden 2013 matkakirjaksi.

 

Kirja alkaa Kankimäen kertomuksesta omasta elämäntilanteestaan ja kyllästymisestään jokapäiväiseen oravanpyörään. Elämä toistuu päivästä toiseen samanlaisena, jonka vuoksi irtiotto sekä oravanpyörästä irrottautuminen on enemmän kuin tervetullutta. Siispä Kankimäki irtisanoutuu päivätöistään, luopuu omasta asunnostaan, muuttaa tavaransa vanhempiensa ullakolle, hakee apurahoja kirjansa kirjoittamista varten ja lähtee kielitaidottomana Japaniin.

Kirjassa Kankimäki kertoo tutkimustyöstään ja kokemuksistaan Kiotossa, kun hän lähti jäljittämään ja tutkimaan Heian- kaudella elänyttä hovinaista, Sei Shōnagonia. Kankimäen tekemää tutkimusmatkaa ja tarinaa siivittävät lainaukset Sei Shōnagonin Heian- kauden Japanissa (vuodesta 794 vuoteen 1185) kirjoittamasta Tyynynaluskirjasta.

Hurmaannuin Kankimäen tyylistä kirjoittaa ja hengästyttävän valloittavasta tarinankerronnasta. Vietin monta ihanaa iltapäivää kirja kädessäni lukien ja kuvitellessani olevani itsekin keskellä Kioton upeita maisemia. Ihastelin Kankimäen rohkeutta jättää kaikki tuttu taakseen ja kykyä heittäytyä kohti tuntematonta seikkailua. 

Minusta oli virkistävää lukea Kankimäen hieman päiväkirjamaisesti kirjoitettua, mutta tiukkaa faktatietoa Heian- kauden hovielämästä, historiasta ja sen aikakauden hovinaisista sisältävää matkakirjaa. Kirsikkana kakun päällä on Kankimäen koko kirjan alusta loppuun saakka, kuin läheisen ystävän kanssa, käymä kuvitteellinen keskustelu Sein kanssa.


Ehkä olen nyt saanut mono no awaresta aavistuksen. Ehkä se viittaa juuri tähän, kirsikankukkien ylimaalliseen kauneuteen, ja tietoon siitä, ettei se kauneus kestä kuin hetken, että se on pian ohi, mutta sitä ennen sen kokeminen (ja samalla sen katoavuuden tajuaminen) on niin pakahduttavaa, ettei sitä pysty ilmaisemaan muuten kuin huudahtamalla ah, sielunsa syvyyksistä, tunteen täsmällistä olemusta milloinkaan tavoittamatta. Ehkä juuri tämä herkkyys katoavuudelle, sanoin ilmaisemattomalle, puhuttelee minua tässä kulttuurissa enemmän kuin mikään muu.

 

Olen ikuisesti kiitollinen kirjakaupan myyjälle, joka rautaisella ammattitaidollaan osasi ohjata minut mielenkiintoisen kirjan äärelle. Ilman hänen apuaan tämä helmi olisi voinut jäädä kokonaan löytämättä.

Sykähdyttävän lukukokemuksen lisäksi kirja on antanut itselleni rohkeutta toteuttaa oma itsenäinen ulkomaanmatka ja seikkailu Japanissa. Luen kirjaa säännöllisin väliajoin, sillä sen seikkailuhenkinen ja arjen irtioton mahdollistama tarina pitää minut edelleen tiukasti otteessaan. Kankimäen ja Sein seurassa matkustaminen auttaa helpottamaan kaukokaipuutani Kiotoon.

Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin on Kankimäen ylistys sielunsisarelleen. Sei olisi lopputuloksesta varmasti ylpeä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti