Miksi valitsin kirjan?
Tutustuin ensimmäisen kerran Minna Eväsojan tuotantoon Shoshin - Aloittelijan mieli- nimisen kirjan kautta. Ihastuin Eväsojan Japanin asiantuntemukseen, hänen tekemiinsä tulkintoihin kirjassa olevista ajatuksista ja käsitteistä, sekä hänen tyyliinsä kirjoittaa. Shoshin antoi itselleni kipinän Japanista kertovia kirjoja kohtaan. Vuosien varrella olen lukenut ja ostanut itselleni lähes kaikki Eväsojan kirjat.
Kun huomasin Eväsojan Instagramissa hänen kirjoittavan uutta kirjaa, tiesin heti, että tämä uusi kirja tulee ilmestyttyään päätymään kirjahyllyni kokoelman jatkoksi.
Yksi uusi kirja lisää kokoelmaan
Rakkauden merkit julkaistiin lokakuun alkupuolella. Kirjan ilmestyttyä kirjakauppoihin, matkustin lähikaupunkiini kirjaostoksille. Kirjakauppaan saavuttuani tutkin kaunokirjallisuuden osastoa, mutta kirja ei vain sattunut silmiini.
Onneksi kirjakaupan myyjä tarjoutui auttamaan kirjan etsinnässä. Silmäilimme ja kolusimme yhdessä kirjakaupan eri osastoja läpi, palaten välillä kassalle tutkimaan kirjakaupan tietokantaa.
Ajattelin kirjan olleen niin suosittu, että se oli kyseisessä kaupassa jo myyty loppuun. Myyjän tekemä tietokannan viimeinen tarkistus antoi kuitenkin vielä yhden toivonkipinän; kirja voisi mahdollisesti lymyillä matkailuosaston kirjojen joukossa. Tartuimme toiveikkaana tähän tietoon ja kävimme lopuksi tutkimassa matkailuosastolla olevat kirjat - ja voi onnen päivää - sieltä kaipaamani kirja viimein löytyi!
Kirjakaupasta kotiin palattuani asettelin kirjan valmiiksi yöpöydälleni odottamaan illan lukuhetkeä ja toisenlaisen kulttuurin pariin uppoutumista.
Rakastettu Japanin- tuntija Minna Eväsoja valottaa japanilaisen naisen elämää kuuden dokumentaarisen tarinan kautta. Keskiössä ovat rakkaus ja avioliitto: kumppanin etsiminen, perhearki ja parisuhteen kipupisteet ennen ja nyt. Vanhemmilla on Japanissa tänäkin päivänä sananvaltaa aikuisten lastensa elämään, ja siitä seuraa kirjan tarinoissa sekä komediaa että kärsimystä. Harmonista ulkokuorta painottavassa kulttuurissa kipeät aiheet ovat tabu, mutta kaukaa tullut ulkopuolinen tarkkailija saa tutustua myös tummempiin tunnelmiin. Huumori pilkahtaa, kun suomalainen kertoja joutuu milloin avioliittoneuvojan, milloin esiliinan rooliin.
Lukukokemus kirjan parissa
Ennen ensimmäisen lukuhetken aloittamista ihastelin kirjan ukiyo-e kansikuvaa. Mielessäni pohdiskelin, että kirjan hennon vaaleanpunaisen sävyn ja kirjan rakkauden täyteisen teeman täydentäisi mitä loistavimmin eroottinen "kevään kuva" eli shunga. Kannen sisäsivu paljastikin suureksi riemukseni kansikuvataiteen olevan Keisai Eisenin shunga.
Luin odottamaani kirjaa kaikessa rauhassa yksi kappale kerrallaan. Kirja sisältää johdannon lisäksi kuuden eri naisen rakkaustarinan, joita Eväsoja kuvailee seuranneensa "kevään kuvissa" seikkailevan Papumiehen roolin kautta.
Naisten tarinat elämästä, arjesta, rakkaudesta ja avioliitosta poikkesivat suuresti toisistaan. Esimerkkinä voisin paljastaa, että yksi kirjassa esiintyvistä naisista sai onnellisen, lähes länsimaistyylisen rakkausavioliiton, kun taas toinen kipuili ja eli vankina jatkuvan väkivallan uhan alla kykenemättä lähtemään avioliitostaan. Kaikkien kirjassa esiintyvien naisten tarinoiden taustalla kulkivat yhteiskunnan odotukset naisen roolista, avioliitosta sekä onnellisten kulissien ja harmonian ylläpitämisestä kaikin keinoin.
Pidän Eväsojan asiantuntevasta, mutta helposti lähestyttävästä tyylistä valottaa suomalaiselle lukijalle japanilaista yhteiskuntaa ja sen kulttuuria. Kevyisiin ja suomalaiselle lukijalle ehkä hieman erikoisilta vaikuttaviin asioihin suhtaudutaan tässä kirjassa huumorillisen Papumiehen roolin kautta, mutta pinnan alla kyteviä synkkiä salaisuuksia ei lakaista maton alle piiloon. Vakavat aiheet eivät ole kirjassa tabu, vaan asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä.
Viihdyin Eväsojan uusimman kirjan parissa jälleen kerran oikein hyvin. Saatuani luettua kirjan loppuun, luin sen saman tien uudestaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti